TYÖUUPUMUKSEN FYYSISIÄ OIREITA

Työuupumus voi muuttaa ihmistä voimakkaasti. Varsinkin, jos se pääsee kehittymään pahaksi. Työuupumus aiheuttaa henkisten muutosten lisäksi myös monenlaisia fyysisiä oireita ja jopa vakavia sairauksiakin. On muistettava, että jokainen meistä reagoi stressiin yksilöllisesti ja stressi aiheuttaa meissä erilaisia muutoksia. Kenellekään ei tule kaikkia työuupumukseen liitettäviä oireita, mutta monelle useampia niistä.

Stressitilanteessa elimistö alkaa erittämään useita erilaisia stressihormoneita, kuten kortisolia, adrenaliinia, noradrenaliinia ja leptiiniä. Normaalimäärissä nämä suojavat meitä ja auttavat sietämään pientä tai lyhytaikaista stressiä. Kortisolin tärkein tehtävä on pitää elimistön sokeritasapaino riittävän korkeana, jotta meillä on energiaa toimia stressitilantissa. Normaalimäärissä kortisoli on terveellistä ja pitää meidät energisinä ja toimintakykyisinä. Kun kortisolin määrä lisääntyy ja sen taso pysyy pidemään korkeammalla kuin tarpeen, niin seurauksena on monenlaisia ikäviä oireita. Näistä kerrotaan alempana. Kohonnnut kortisoli vaikuttaa myös leptiiniin laskevasti. Leptiini on hormoni, joka hillitsee ruokahaluamme. Kun leptiinin määrä laskee alas, niin ruokahalumme kasvaa ja syömme enemmän kuin tarvisisimme. Helposti myös makeaa.  Adrenaliini ja noradrenaliini auttavat elimistöä parantamaan suorituskykyään. Lyhytkestoisessa stressissä näidenkin eritys on vain hyväksi ja auttaa meitä selviämään ja toimimaan paremmin. Pitkäaikaisesti koholla ollessaan nämä aiheuttavat kuitenkin samalla tavalla kuin korkea kortisolitaso monenlaisia erilaisia oireita ja vaivoja, joista enemmän alempana.

Stressille ja kuormitukselle jokaisella on oma sietorajansa, jonka ylityttyä hallittu stressi muuttuu hallitsemattomaksi kaaokseksi ja niin fyysiset kuin psyykkisetkin oireet alkavat voimakkaasti hallita oloa. Stressin sietokykyyn vaikuttavat omalta osaltaan niin persoonamme, elämäntapamme kuin ympäristömmekin ja mahdollisia stressin aiheuttajia, liiallisesti kuormittavia asioita on lukuisia.

Tälle sivulle on koottu yleisimpiä fyysisiä oireita ja ongelmia, mitä työuupumus herkästi tuo mukanaan. Jos tuntuvat tutuilta, niin toivon, että pysähdyt miettimään mahdollisia syitä niiden takana. Aina ei kannata jatkuvaa väsymystä, unihäiriöitä, toistuvia päänsärkyjä ja muita vastaavia oireita ohittaa vain selittäen itselleen ruuhkavuosilla tai ”tämä nyt on vain väliaikaista” -uskottelulla. Pysähdy miettimään, että onko ruuhkavuosien ihan pakko olla ihan näin ruuhkaisia tai että oikeastiko uskot, että tämä stressi on nyt vain väliaikaista? Milloin viimeksi koit itsesi stressittömäksi?

Työuupumus fyysiset oireet ovat kipua ja vaivoja

Fyysinen väsymys ja unihäiriöt

Monella uupumuksen ensimmäisiä oireita ovat unihäiriöt ja uupunut on fyysisestikin väsynyt vähän aina. Läpi päivän on nuutunut olo. Ajatus ei kulje selkeästi ja kroppakin tuntuu voimattomalta. Työpäivän päätteeksi uni tulisi varmasti heti, jos vain olisi aikaa hetki pysähtyä.

Unihäiriöt aiheuttavat esim. nukahtamisvaikeuksia tai kesken unien heräilyä. Tai sitten nukkuu kyllä sikeästi, mutta vaikka nukkuisi miten pitkään vain, niin silti tuntuu, ettei uni ole lainkaan virkistänyt.  Haluaisi aina vain nukkua lisää.

Olen useammalta kuullut, miten he pyörivät illalla sängyssä tai heräävät aamuyöstä ja eivät saa enää uudestaan nukahdettua, kun mieli kiertää työasioissa. Nukkumaanmeno saattaa alkaa jopa pelottaa, kun unen saamista tai ennemminkin sitä, ettei saa unta, alkaa jännittää jo etukäteen. Hirveä tilanne. Onnekseni minä vältyin suuremmalta unettomuusongelmalta. Ne ehkä kerran kuukaudessa olleet unettomat yöt, kun olivat jo kamalia. Yöllä valvoessa, kun koko ajan tietää, että aamulla pitää taas jaksaa tehdä vaikka mitä ja kello etenee, mutta ei nukuta lainkaan. Sitä vain miettii, että esim. kahden viikon päästä tiistaina minulla on onneksi sitten mahdollisuus nukkua. Mutta siihen asti pitää jaksaa.

Vaikka töissä käydessäni en varsinaisesti mieltänyt kärsiväni työuupumuksen oireisiin kuuluvista univaikeuksista, niin sairaslomalle jäätyäni sitten kuitenkin nukuin kolmisen viikkoa käytännössä lähes koko ajan. Ehkä 18h vuorokaudessa ja silti tunsin itseni lopunkin ajan tosi väsyneeksi. Väsymykseni ikään kuin konkretisoitui näkyväksi antaessani uupumukselleni periksi jäädessäni töistä sivuun. Nuo ensimmäiset viikot sairaslomalla kertoivat itselleni karusti, että miten väsynyt sitä sittenkin olin ja olin ollut.

Työuupumus aiheuttaa unihäiriöitä

Lisääntynyt sairastaminen

Kun ihminen uupuu ja elimistön voimat hiipuvat, niin kehon vastustuskyky samalla heikkenee ja taudit tarttuvat helpommin. Aiemmin harvoin sairastellut saattaakin uuvuttuaan olla jatkuvasti esimerkiksi flunssassa tai erilaiset tulehdukset iskevät toistuvasti.

Useampi työuupumuksen kokenut on kertonut, miten oli saattanut pitkäänkin kärsiä usein toistuvista pitkittyvistä flunssista tai esimerkiksi poskiontelotulehduksista. Syitä jatkuvaan sairasteluun oli etsitty monista eri asioista, mutta sairastelukierre katkesi vasta kun työstressin ja uupumukseen puututtiin.

Erilaiset kivut ja ikävät vaivat

Uupuneen elimistö on jatkuvassa stressitilassa ja reagoi siihen esim. kiihtyneellä pulssilla tai sydämentykytyksillä. Uupunut saattaa hengästyä helposti, vaikka fyysinen kunto olisikin hyvä. Myös verenpaine saattaa olla jatkuvasti koholla tai ainakin heittelee voimakkaasti. Verenpaineen heittelystä tai muusta johtuen uupumuksessa voi esiintyä ajoittain myös huimausta.  Yksi stressin fyysinen ilmenemistapa on hikoilukohtaukset, jotka saattavat iskeä millaisessa tilanteessa tahansa.

Kivuista yleisin lienee päänsärky, joka alkaa vaivata toistuvasti. Osalla kivut kohdistuvat enemmän niskaan ja hartioihin ja ne saattavat olla todella jäykät. Rinta-, selkä-, silmä- ja vatsakivut voivat myöskin johtua uupumuksesta eikä niiden takaa välttämättä löydy mitään elimellistä ongelmaa. Stressi saa ihmisen helposti jännittämään huomaamattaan kroppaansa ja kroonistuneen lihasjännityksen seurauksena verenkierto ja lihasten aineenvaihdunta heikkenevät ja lihasten happamuustaso kasvaa. Syntyy kierre, jossa kipureseptorit lihaksissa ärsyyntyvät ja aiheuttavat edelleen lisää jännitystä ja kipua.

Oma kokemukseni oli sellainen, että kärsin todella kovista päänsäryistä jo pidempään ja niille etsittiin intensiivisesti syytä. Pelkäsin oikeasti jo jotain kasvainta päässä, mutta onnekseni kuvantamalla se pelko osoitettiin turhaksi. Yhdeksi mahdolliseksi fyysiseksi syyksi päänsärkykohtauksille todettiin ajoittain korkea verenpaine, mutta vieläkään en tiedä, että mikä oikeasti oli muna ja mikä kana. Joka tapauksessa ihminen on kokonaisuus ja voi olla mahdotonta koskaan saadakaan selville, että mikä on minkäkin juurisyy, eikä sillä varmasti ole aina edes merkitystä. Joka tapauksessa tuntuisi ihmeeltä, jos ei läpikäymäni stressi olisi osaltaan ollut vaikuttamassa niin verenpaineeseen kuin päänsärkyihin.

Noin vuoden verran ennen romahtamistani kärsin myös yhtäkkisistä kovista hikoilukohtauksista, joiden esiintymiselle en löytänyt mitään logiikkaa. Yhtäkkiä tuli ihan tuskaisen kuuma ja hiki nousi otsalle, paita kastui. Oli tosi tukala ja myöskin nolo olla hikeä valuvana ja käydä sitä pyyhkimässä vähän väliä paperiin. Kävin gynekologillakin jo tarkistamassa, että onko minulla jo näin varhaisessa vaiheessa alkaneet vaihdevuodet, mutta ei, siitä ei syytä löytynyt. Eikä myöskään mistään muustakaan. Nuo hikoilukohtaukset jäivät onneksi (!) pois toipumisen myötä ja näin jälkeenpäin katsoen oletankin, että ne olivat minulla ihan täysin stressistä johtuvia. 

Työuupumunut voi kärsiä monenlaisista fyysisistä kivuista.

Fyysinen pahaolo, kadonnut ruokahalu ja aineenvaihdunnan ongelmat

Työuupumus saattaa aiheuttaa työuupuneelle ihan konkreettista fyysistä pahaa oloa. Kun pitäisi lähteä töihin tai miettii, jotain töissä painavaa asiaa, niin päätä alkaa särkemään, kuvottaa, maha kipuilee tai jopa oksettaa.  Koko kropan voi vallata yleinen heikotus ja tärinä. Kun stressi kasvaa ja uupumus syvenee, niin osa alkaa syödä enemmän, osalla taas ruokahalu heikkenee tai häviää kokonaan. Osalla uupuneista vatsa saattaa olla toistuvasti ripulilla, kun taas osa kärsii ummetuksesta. Psyykkinen stressi ilmenee monella meistä hyvin fyysisin oirein ja se on normaalia.  Nämä oireet eivät kuitenkaan ole kivoja eikä pitkittynyt psyykkinen stressi ihmiselle hyväksi, joten vakavan uupumuksen uhkaan kannattaa herätä ajoissa ja ryhtyä toimiin itsekseen tai apua hakemalla.

Työ ja elämän muut kiireet olivat jo pidempään tehneet minusta jo aiemmin todella huonon liikkujan, mikä ei tietenkään millään tavalla ollut järkevää. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen oli vain niin montaa muuta asiaa alempana prioriteettilistalla, että aikaa sille ei tuntunut yksinkertaisesti vain olevan. Tässä on edelleenkin minulle todella paljon työsarkaa, että osaan tulevaisuudessa priorisoida omaa jaksamistani paljon aiempaa ylemmäs ja pitää itsestäni huolta.  Vaikkei liikuttua tullut paljoa, niin syötyä kuitenkin usein senkin edestä. Monesti vieläpä jotain vain mitä nyt helposti sai suuhunsa ja useinhan se sitten oli makeaa. Ja paino nousi. Pahimpina stressikausina syömiseni kuitenkin muuttui ihan toiseen ääripäähän eli silloin taas saatoin elää todella vähällä ravinnolla päiviä. Ei vain maistunut. Eikä siinä kiireessä sitten edes muistanut syödä. Tai käyttää aikaa ihan turhaan syömiseen, kun ei kerran ollut nälkä!  Joo todella tyhmää, mutta todellisuutta minulle kovassa stressissä työuupuneena. 

Fyysinen pahaolo, kropan heikotus ja tärinä tulivat minulla vasta kuvioihin sairaslomalle jäätyäni ja välien tulehduttua työpaikaan.  Ne tuntemukset olivat todella kamalia ja jossain kohtaa elin lähes jatkuvassa fyysisessä pelossa ja huonossa olossa, kun pelkäsin, että milloin taas tulee jotain ikävää työpaikan suunnasta. Käsittämättömän rankkaa ja toisaalta koin sitten käsittämättömän suuren helpotuksen, kun viimein sain suljettua lopullisesti oven entiseen työpaikkaani. Aivan valtava helpotus valtasi mielen ja kropan hyvin nopeasti. Tuntui niin merkilliseltä voida avata sähköposti ilman pelkoa siitä, että mitä ikävää taas joutuu lukemaan. Edelleenkin monesti minulle nousee mieleen sähköpostia avatessani, että miten tällainenkin perusjuttu voi niin muuttua toisenlaiseksi, ei-pelottavaksi, kun muistissa on vielä tuoreena ne kaikki negatiiviset tunteet, mitkä sähköpostin lukemiseen vielä puoli vuotta sitten minulla liittyi. 

Iho-oireet

Stressi voi oireilla myös ihossa. Stressihormonit voivat saada ihon kukkimaan kuin teini-ikäisellä, aiheuttaa kovaa kutinaa ja ihottumaa tai pahentaa aiempia ihottumia tai ihotauteja kuten atooppista ekseemaa tai psoriasista. Stressi-ihottumaa esiintyy useimmiten kasvojen, kaulan ja rintakehän alueella. Stressissä iho muuttuu herkemmäksi ja se ei kykene enää pitämään itseään niin hyvin kunnossa kuin normaalisti. Jos stressi-ihottuma on oikein paha, niin ihottuma kutinoineen saattaa itsessään lisätä taas stressiä, kun olo on oikein tukala.

Työuupumus aiheuttaa fyysisten oireiden lisäksi erilaisia muutoksia ihmisen psyykkeeseen. Lue täältä miten työuupumus ihmistä henkisesti muuttaa.