LIIKKUMINEN, MUTTA RAUHALLISESTI JA NAUTTIEN!

Olen saanut työuupumuksesta toipumisen aikana vahvasti tuntea todeksi sen vähän jopa kliseiseltä aiemmin kuulostaneen sanonnan “Ihminen on kokonaisuus.”  Pitää myöntää, että olen alkanut uskoa tuohon aidommin. Omat havaintoni eivät liity pelkästään siihen, että liikkuminen tekee hyvää paitsi kropalle, mutta myös mielelle, vaan olen havainnut, miten tavalla liikkua on myös merkitystä. Nuorena kilpaurheilin ja siksi treenasin paljon. Kilpailu-uran päätyttyä harrastin vielä useamman vuoden säännöllisesti liikuntaa.

Viimeiset kymmenen vuotta liikkuminen oli jäänyt todellä vähäiseksi ja viimeisten vuosien aikana melkeinpä olemattomaksi. Urheilu ja liikunta ei ollut niin innostavaa, että sille olisi halunnut tai kyennyt löytämään aikaa. Aiemmin liikkumisen ilo on minulla liittynyt vahvasti siihen, että sitä on tehnyt jonkun seurassa ja se on ollut sosiaalinen tapahtuma. Ja mitä kovemmin ja (muka) tehokkaammin on tullut liikuttua, niin sen parempi. Se mitä ihmiskokonaisuudesta nyt ymmärsin oli se, että kun ihminen käy ylikierroksilla tai on käynyt jo pitkään, niin nopeatahtinen tai suorittava liikunta helposti vain kiihdyttää uupumukseen johtanutta kierrettä, eikä auta palautumaan kuormituksesta ja paranna suorituskykyä, vaikka sitä liikunnasta haetaankin. 

Seuraavassa kerron muutaman esimerkin, miten uupumuksesta toipumisessa minulle oli tärkeää ymmärtää se, että myös tavalla liikkua on iso merkitys. Enemmän kuin lihaskunnon kasvattaminen tai kestävyyden parantaminen toipumisprosessissani auttoi rauhallinen liikkuminen kehoa kuunnellen, oikein hengittäen sekä liikunnan ilon löytäminen suorittamisesta eroonpääsemisen avulla.

Jooga rauhoittaa mieltä ja kehoa

Jooga

Kun työuupumus laittoi totaalisen stopin elämääni, alkoi tapahtua muutoksia myös liikuntapuolella. Uupumusta kropasta pois nukkuessa ei tullut paljon mieleen lähteä tai en ainakaan saanut itseäni pakotettua ulos sen enempää lenkille, kuin mitä oli ihan pakko koiran takia jaksaa. Mieleeni nousi kuitenkin jooga, jota olin haaveillut jo monta vuotta kokeilevani. Itseasiassa olin vähän lajia kokeillutkin muutaman hassun äitiysjoogakerran muodossa, mutta silloin se ei herättänyt minussa minkäänlaisia positiivisia tunteita. Silti ihmisten positiivinen “hurahtaminen” joogaan oli jättänyt mieleeni kytemään, että pakko siinä lajissa on jotain erityistä olla kun niin moni sitä hehkuttaa. Siinä väsymyksen keskellä ja mielen kyntäessä pohjamutia, jooga alkoi tuntua siltä, että nyt jos koskaan olisi varmasti hyvä hetki kokeilla sitä. Josko sen vaikutukset kroppaan ja mieleen todellakin olisivat merkittäviä ja se voisi jotenkin helpottaa sitä järkyttävää oloani.

Hyvien sattumien kautta pääsin pian mukaan pieneen aloittelijoiden joogaryhmään, jonka vetäjä oli aivan mieletön ja edusti jooganvetotyyliä, joka kolahti minuun. Joogatuntia ennen ja tunnin jälkeen yhdessä teetä kynttilänvalossa hörppiessä kanssajoogaajistakin tuli enemmän kuin vain viereisellä matolla äheltäviä hahmoja. Pelkästään niissä kokoontumisissa oli jotain vahvasti hyvää oloa lisäävää.Ja jo muutamasta ensi kerrasta lähtien, joogasta jäi jokin sellainen fiilis myös kroppaan, että tuntui poikkeuksellisen hyvältä. Sekä vartalo, että pää alkoivat nopeasti haluta joogaa lisää ja iloa toki toi myös se kehitys minkä sai oman vartalonsa joustavuudessa, liikkuvuudessa ja voimassa huomata. Minut siis suorastaan imaistiin siihen aiemmin jopa vähän kadehtimaani joukkoon, joka hehkuttaa joogan hyviä vaikutuksia.

Minulle joogassa isoja juttuja ovat olleet: syvemmän ja rauhallisemman hengittämisen oppiminen ja paremman hengityksen vaikutusten huomaaminen, ryhdin kohentuminen ja liikkuvuuden paraneminen. Lähes pelkästään hengittämällä voimakkaasti sain nousemaan hien otsalle, pari kadoksissa ollutta pituussenttiäni palasivat joogatalven aikana takaisin (!) ja miten hyvä voittajafiilis voikaan tulla siitä, että saa itsensä vähitellen taipumaan johonkin asentoon, johon joogaa aloittaessa ei ollut mitään mahdollisuuksia. Ja että niissä asennoissa oleminen tuntuu vieläpä hyvältä!

Juokseminen

Juokseminen on minusta aina ollut todella tylsää. Juoksulenkit olivat minulle jo nuorena todella pakkopullaa. No vuosikausiin ei sitten ollutkaan tullut enää juostua kuin jotain satunnaisia kertoja eikä kunto olisi siihen edes riittänyt. Sairauslomalle uupumuksen takia jäätyäni aloin tekemään vähitellen säännöllisemmin ja pidempiä lenkkejä koiran kanssa metsässä nauttien luonnon rauhoittavasta vaikutuksesta. Jossain kohtaa reipaskin kävely alkoi tuntua jo liian hitaalta ja yllätyin, kun jalat suorastaan halusivat juosta.Vauhti oli ihan todella todella hidas, mutta minä kuitenkin juoksin (=hölkkäsin), en kävellyt. Vähitellen juoksuvauhti vähän kasvoi, mutta pyrin sen pitämään kuitenkin todella rauhallisena.

Sitten erehdyin muutaman kerran laittamaan Sports Trackerin päälle uteliaisuudesta. Minua kiinnosti, että miten pitkiä metsässä tekemäni lenkin suunnilleen olivat olleet. No ne kokeilut jäivät lyhyeen. Huomasin, miten aloin heti Sports Trackerin myötä kerämään kilometrejä ja laitoin heti tavoitteita lenkeille, että nyt vielä juoksen yhden kilometrin lisää ja sitten taas yhden lisää. Tein ylimääräisiä kierroksia metsässä saadakseni kilometrit täyteen ja vertailin kilometrivauhteja. Mutta se löytämäni juoksemisen ilo katosi heti samalla. Juoksemisesta tuli tuskaa ja stressaavaa. Totesin, että Sports Tracker ei auttanut minua mitenkään. Päinvastoin. Minähän en tehnyt yhtään mitään sillä tiedolla, että juoksinko tänään 30 minuuttia, 40 minuuttia vaiko tunnin. Minulle oli ihan sama juoksinko 4km, 5km tai vaikka olisi joskus mennyt 10km rikki. Minä juoksin ja juoksen vain, koska nautin juoksemisesta ja olosta juoksulenkin jälkeen. Minä juoksen vain saadakseni tuntea itseni loppupäivän energisemmäksi. Minä juoksen vain sen välittömästi tuottaman ilon takia. Tai kävelen, jos en halua juosta.

Liikkuminen rauhallisesti ja nauttien on tärkeää

Rauhaa keholle sekä mielelle ja irti suorittamisesta

Haluan rohkaista jokaista uupumuksesta kärsivää antamaan mahdollisuuden rauhallisille mielen- ja kehon hyvinvointia edistäville lajeille, joista esimerkkeinä voisi joogan lisäksi mainita vaikkapa pilateksen, Body Balancen ja Mindful Bodyn. Vaikka et saisi hikeä pintaan tai lihaksia kipeäksi, niin liikkuminen voi silti olla hyvin antoisaa ja hyödyllistä.

Koska monet meistä työssä uupuneista ovat “hyviä” tunnollisuudessa, suorittamisessa ja voimiensa venyttämisessä, niin jatkamme sitä helposti myös liikuntaharrastuksissamme. Suosittelenkin, että uupuneena ottaisimme luonteemme mukaisesti myös liikunnasta kaikken irti ja tekisimme sen käyttämällä senkin tilaisuutena kouluttaa itseämme toimimaan uudella tavalla ja unohtaisimme edes siinä tunnollisen suorittamisen ja voimien äärirajoille ponnistelun. Liikkuminen on vain meitä itseämme varten, ei ketään muuta!

Käy myös tutustumassa YOU Etälenkkeihin, jossa voit likkua siinä tahdissa missä haluat. YOU tarjoaa Etälenkkejä niin yrityksille ja yhteisöille kuin henkilöasiakkaillekin.