SILMÄT SIVUSTON TAKANA

 

Työuupuneen silmin

Työssä uupuneen silmät sivuston takana ovat vakavasta työuupumuksesta kärsineen nelikymppisen perheenäidin, jolle sairastuttanut työ oli todella paljon enemmän kuin vain rahanlähde. Se oli vuosia suuri innostuksenkohde, energianlähde ja nautinto. Ja mieletön työporukka kuin toinen perhe.

Edellämainitut asiat kantoivat kauan, vaikka töitä tehtiinkin melko ympäripyöreitä viikkoja useampi vuosi ja vielä jatkuvan epävarmuuden alla taistellen pienen startupin pystyssä pysymisestä – kuilun reunalta aina jotenkin sen toiselle puolen.

Nyt tavoitteeni on saada takaisin voimani ja energisyyteni, palauttaa usko itseeni ja osaamiseeni, kerätä takaisin rohkeutta luottaa  työkavereihin ja etenkin oppia näistä ikävistä kokemuksista niin, että tulevaisuudessa työtapani ovat vähemmän kuluttavia. Haaveeni on päästä takaisin työhön, joka tarjoaa jälleen paljon positiivisia fiiliksiä ja innostusta, mutta jossa kykenisin asettamaan työnteon rajat itselleni ja minulla olisi kykyä pitää niistä kiinni.

Sairauteni aikana olen kaivannut todella paljon vertaistukea. Olen kaivannut mahdollisuutta keskustella tuntemuksista saman kokeneiden kanssa. Olen kaivannut onnistumistarinoita työuupumuksen selättäneiltä, jotka auttaisivat löytämään keinoja toipumiseen ja varsinkin lisäisivät uskoa siihen, että tästäkin voi selvitä ja vieläpä voittajana.

Minulla on ikävä sitä minua, jona olen itseni oppinut tuntemaan. Haluan löytää takaisin ne ominaisuudet itsestäni, joita olen arvostanut ja jotka ovat olleet vahvuuksiani. Samalla toivon, etten tule kuitenkaan olemaan enää ihan se sama ihminen mitä olin ennen uupumistani. Se tarkoittaisi, etten olisi oppinut mitään. Sen sijaan toivon, että rankat kokemukset olisivat auttaneet minua parantamaan heikkouksiani, koska ne ovat ne, minkä takia uuvuin.

Työuupumus este uuden työpaikan löytämiselle?

Tuotan tätä sivustoa ainakin toistaiseksi anonyyminä, koska valitettavasti minä, kuten varmasti moni muukin, aiheesta tai aiheetta kokee tarpeen peitellä työuupumuskokemuksiaan etenkin etsiessään uutta työtä. Jouduin uupumukseni seurausten takia irtisanoutumaan entisestä työpaikastani, vaikka olisin toivonut voivani palata sinne edes osa-aikaisesti ja ryhtyväni työnhakuun vasta, jos se edelleen olisi näyttänyt tarpeelliselta.  Monet ovat sanoneet, että töitä on helpompi myös löytää ollessaan kiinni työelämässä kuin jostain syystä siitä sivussa. Siksi pelottaakin, että miten tulen siinä nyt onnistumaan. En todellakaan halua valehdella taustastani ja asian peittelykin tuntuu raskaalta ajatukselta, En kuitenkaan ole vielä oikein keksinyt, että miten minun tulisi tähän sairauteeni työnhaun kohdalla suhtautua. Epäilen, että avoin kertominen nousisi helposti rekrytointini esteeksi, vaikka normaalikunnossa olisikin kyseiseen tehtävään loistovalinta.

Valmis uusiin haasteisiin?

Olen edelleen sairaslomalla ja pohdiskelen paljon sitäkin, että miten voin tietää milloin olen taas työkykyinen. Olisinko jo työkykyinen, jos olisin palaamassa takaisin vanhaan työhöni? Uudessa työpaikassa on yleensä aina aluksi raskasta, kun kaikki on uutta ja pitää olla erityisen vakuuttava lunastaessaan paikkaansa työyhteisössä. Minulla siihen samaan tulee tällä kertaa yhdistymään paluu työelämään pitkän työuupumuksesta aiheutuneen sairasloman jälkeen. Mitä jos yhdistelmä uusi työ ja töihinpaluu onkin liikaa?

Mitä jos palaan liian hätäisesti töihin ja joudun jäämään uudestaan sairaslomalle? Alkaako toipumiseni sitten taas alusta? Tai pitkittyykö toipuminen entisestään verrattuna siihen, että olisin malttanut heti hoitaa itseäni tarpeeksi huolella kuntoon? Mitä, jos uusikin työpaikka kaatuu työuupumukseeni ja vain sen takia, että kiirehdin liikaa takaisin töihin? Miten ihmeessä sellaisen jälkeen enää  löytäisin tietäni takaisin työelämään, vaikka halu on kova?

Vai tuleeko uusi työ ja kaikki uudet kuviot työssä tuomaan lisää innostusta ja energiaa niin, että töihin paluu tuleekin olemaan jopa helpompaa, kuin mitä se olisi ollut vanhaan työpaikkaan? Tähän viimeiseen haluan uskoa.