Työuupumus voi muuttaa ihmistä voimakkaasti. Varsinkin, jos se pääsee kehittymään pahaksi. Työuupumus aiheuttaa henkisten muutosten lisäksi myös monenlaisia fyysisiä oireita ja jopa vakavia sairauksiakin. On muistettava, että jokainen meistä reagoi stressiin yksilöllisesti ja stressi aiheuttaa meissä erilaisia muutoksia. Kenellekään ei tule kaikkia työuupumuksen oireita, mutta monelle useampia niistä.
Tälle sivulle on koottu yleisimpiä fyysisiä työuupumuksen oireita ja ongelmia, joita se herkästi tuo mukanaan. Jos tuntuvat tutuilta, niin toivon, että pysähdyt miettimään mahdollisia syitä niiden takana. Aina ei kannata jatkuvaa väsymystä, unihäiriöitä, toistuvia päänsärkyjä ja muita vastaavia oireita ohittaa vain selittäen itselleen ruuhkavuosilla tai ”tämä nyt on vain väliaikaista” -uskottelulla. Pysähdy miettimään, että onko ruuhkavuosien ihan pakko olla ihan näin ruuhkaisia tai että oikeastiko uskot, että tämä stressi on nyt vain väliaikaista? Milloin viimeksi koit itsesi stressittömäksi?
Pitkäaikaisen stressin aiheuttamat haitat elimistölle
Stressitilanteessa elimistö alkaa erittämään useita erilaisia stressihormoneita, kuten kortisolia, adrenaliinia, noradrenaliinia ja leptiiniä. Normaalimäärissä nämä suojavat meitä ja auttavat sietämään pientä tai lyhytaikaista stressiä. Kortisolin tärkein tehtävä on pitää elimistön sokeritasapaino riittävän korkeana, jotta meillä on energiaa toimia stressitilantissa. Normaalimäärissä kortisoli on terveellistä ja pitää meidät energisinä ja toimintakykyisinä. Kun kortisolin määrä lisääntyy ja sen taso pysyy pidempään korkeammalla kuin tarpeen, niin seurauksena on monenlaisia ikäviä työuupumuksen oireita. Näistä kerrotaan alempana. Kohonnnut kortisoli vaikuttaa myös leptiiniin laskevasti. Leptiini on hormoni, joka hillitsee ruokahaluamme. Kun leptiinin määrä laskee alas, niin ruokahalumme kasvaa ja syömme enemmän kuin tarvisisimme. Helposti myös makeaa. Adrenaliini ja noradrenaliini auttavat elimistöä parantamaan suorituskykyään. Lyhytkestoisessa stressissä näidenkin eritys on vain hyväksi ja auttaa meitä selviämään ja toimimaan paremmin. Pitkäaikaisesti koholla ollessaan nämä aiheuttavat kuitenkin samalla tavalla kuin korkea kortisolitaso monenlaisia erilaisia oireita ja vaivoja, joista enemmän alempana.
Stressille ja kuormitukselle jokaisella on oma sietorajansa, jonka ylityttyä hallittu stressi muuttuu hallitsemattomaksi kaaokseksi ja niin fyysiset kuin psyykkisetkin työuupumuksen oireet alkavat voimakkaasti hallita oloa. Stressin sietokykyyn vaikuttavat omalta osaltaan niin persoonamme, elämäntapamme kuin ympäristömmekin ja mahdollisia stressin aiheuttajia, liiallisesti kuormittavia asioita on lukuisia.
Fyysinen väsymys ja unihäiriöt
Monella työuupumuksen ensimmäisiä oireita ovat unihäiriöt ja uupunut on fyysisestikin väsynyt vähän aina. Läpi päivän on nuutunut olo. Ajatus ei kulje selkeästi ja kroppakin tuntuu voimattomalta. Työpäivän päätteeksi uni tulisi varmasti heti, jos vain olisi aikaa hetki pysähtyä.
Unihäiriöt aiheuttavat esim. nukahtamisvaikeuksia tai kesken unien heräilyä. Tai sitten nukkuu kyllä sikeästi, mutta vaikka nukkuisi miten pitkään silti tuntuu, ettei uni ole lainkaan virkistänyt. Haluaisi aina vain nukkua lisää.
Lisääntynyt sairastaminen
Kun ihminen uupuu ja elimistön voimat hiipuvat, niin kehon vastustuskyky samalla heikkenee ja taudit tarttuvat helpommin. Aiemmin harvoin sairastellut saattaakin uuvuttuaan olla jatkuvasti esimerkiksi flunssassa tai erilaiset tulehdukset iskevät toistuvasti.
Erilaiset kivut ja ikävät vaivat
Uupuneen elimistö on jatkuvassa stressitilassa ja reagoi siihen esim. kiihtyneellä pulssilla tai sydämentykytyksillä. Uupunut saattaa hengästyä helposti, vaikka fyysinen kunto olisikin hyvä. Myös verenpaine saattaa olla jatkuvasti koholla tai ainakin heittelee voimakkaasti. Verenpaineen heittelystä tai muusta johtuen uupumuksessa voi esiintyä ajoittain myös huimausta. Yksi stressin fyysinen ilmenemistapa on hikoilukohtaukset, jotka saattavat iskeä millaisessa tilanteessa tahansa.
Kivuista yleisin lienee päänsärky, joka alkaa vaivata toistuvasti. Osalla kivut kohdistuvat enemmän niskaan ja hartioihin ja ne saattavat olla todella jäykät. Rinta-, selkä-, silmä- ja vatsakivut voivat myöskin johtua uupumuksesta eikä niiden takaa välttämättä löydy mitään elimellistä ongelmaa. Stressi saa ihmisen helposti jännittämään huomaamattaan kroppaansa ja kroonistuneen lihasjännityksen seurauksena verenkierto ja lihasten aineenvaihdunta heikkenevät ja lihasten happamuustaso kasvaa. Syntyy kierre, jossa kipureseptorit lihaksissa ärsyyntyvät ja aiheuttavat edelleen lisää jännitystä ja kipua.
Fyysinen pahaolo, kadonnut ruokahalu ja aineenvaihdunnan ongelmat
Työuupumuksen oireita saattaa olla ihan konkreettinen fyysinen pahan olon tunne. Kun pitäisi lähteä töihin tai miettii, jotain töissä painavaa asiaa, niin päätä alkaa särkemään, kuvottaa, maha kipuilee tai jopa oksettaa. Koko kropan voi vallata yleinen heikotus ja tärinä. Kun stressi kasvaa ja uupumus syvenee, niin osa alkaa syödä enemmän, osalla taas ruokahalu heikkenee tai häviää kokonaan. Osalla uupuneista vatsa saattaa olla toistuvasti ripulilla, kun taas osa kärsii ummetuksesta. Psyykkinen stressi ilmenee monella meistä hyvin fyysisin oirein ja se on normaalia. Nämä oireet eivät kuitenkaan ole kivoja eikä pitkittynyt psyykkinen stressi ihmiselle hyväksi, joten vakavan uupumuksen uhkaan kannattaa herätä ajoissa ja ryhtyä toimiin itsekseen tai apua hakemalla.
Iho-oireet
Stressi voi oireilla myös ihossa. Stressihormonit voivat saada ihon kukkimaan kuin teini-ikäisellä, aiheuttaa kovaa kutinaa ja ihottumaa tai pahentaa aiempia ihottumia tai ihotauteja kuten atooppista ekseemaa tai psoriasista. Stressi-ihottumaa esiintyy useimmiten kasvojen, kaulan ja rintakehän alueella. Stressissä iho muuttuu herkemmäksi ja se ei kykene enää pitämään itseään niin hyvin kunnossa kuin normaalisti. Jos stressi-ihottuma on oikein paha, niin ihottuma kutinoineen saattaa itsessään lisätä taas stressiä, kun olo on oikein tukala.