Millaista palkkaa tai muuta vastinetta vastaan Sinä olet valmis ottamaan vastaan seuraavat työuupumuksesta usein seuraavat muutokset?
– Ajatukset harhailevat ja aikaansaaminen on vaikeaa
– Luovuutesi heikkenee ja ongelmanratkaisukykysi kärsii
– Tekemisen ilo häviää ja positiivisille asioille sokeutuu
– Läheisesi joutuvat kärsimään voimakkaista mielialan vaihteluistasi
– Itsetuntosi laskee
– Muistiongelmat ovat totta jo työikäisenä
Tuskin kukaan meistä tällaisia muutoksia itseensä haluaisi. Ainakaan ihan vain sitä vastaan, että pankkitilille tulee säännöllisesti normipalkan verran rahaa. Silti niin moni kuitenkin on tällä tiellä ja havahtuu ehkä vasta sitten, kun työkyky on radikaalisti alentunut tai kokonaan mennyt. Lue alapuolelta lisää luetelluista sekä muista työuupumukseen liittyvistä oireista. Jos tuntuvat tutuilta, niin älä yliarvioi omaa jaksamista jatkossa, vaan ryhdy ehkäisy- ja hoitotoimiin jo nyt.
Ajatukset harhailevat ja aikaansaaminen on vaikeaa
Jos hommiin olisikin kyky vielä tarttua, niin niihin keskittyminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Uupuessa oppimiskyky heikkenee ja asioiden mieleenpainaminen vaikeutuu. Ajatukset harhailevat ja hajamielisyys on melkeinpä jatkuvaa. Uupunut ryntäilee asiasta ja paikasta toiseen. Ja kun on vaikea saada asioita valmiiksi, niin huonon mielen kierre on tunnollisella ihmisellä valmis.
Tekemisen ilo häviää ja positiivisille asioille sokeutuu
Väsyneenä työnilo katoaa ja on vaikeampi nähdä asioiden positiivisia puolia. Optimisti muuttuu pessimistiksi ja negatiivisista asioista kasvaa entistä negatiivisempia. Asenne työtä kohtaa muuttuu voi muuttuu myös kyyniseksi ja ihminen alkaa epäilemään kaikkea. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta. Mielihyvän tunteen kokeminen myös muilla elämän osa-alueilla kuin työssä alkaa vähenemään. Tunteet monella tapaa latistuvat. Sen sijaan itku on uupuneena normaalia herkemmässä.
Luovuus heikkenee ja ongelmanratkaisukyky kärsii
Väsyneenä tuntuu, että ajatus ei enää lennä, on vaikea keksiä uutta, olla luova. Aivot kuormittuvat jo tavallisesta rutiininomaisesta työskentelystä, eikä näin muuhun enää riitä kapasiteettia. Ajatukset kapenevat, eikä osaa nähdä asioita isossa kuvassa, vaan juuttuu helposti pikkuasioihin. Ongelmanratkaisukyky heikkenee. Vastaantulevia ongelmia ei kykene enää samalla tavalla ratkomaan kuin hyvävointisena ja mieli huononeen edelleen epäonnistumisten myötä.
Läheisesi joutuvat kärsimään voimakkaista mielialan vaihteluistasi
Läheiset ihmiset myös tuntevat uupuneen paremmin ja ovat herkempiä huomaamaan tämän persoonassa tapahtuvat muutokset. Usein työuupuneen läheiset huomaavat jo ennen uupuvaa itseään, kun tämä alkaa käydä ylikierroksilla työn takia. Osan on vaikea uskoa läheistensä viestiä siitä, että työn paineet näkyvät heidän käytöksessään, osa uskoo asian ja tunnistaa sen itsekin, mutta ei kykene löytämään ratkaisua, miten tilannetta pystyisi muuttamaan.
Läheiseni näkivät jo kauan muutoksia käytöksessäni ja niistä kyllä myös kertoivat. Aluksi en niinkään ottanut vakavasti huoliaan, koska ajattelin, että he eivät vain kykene näkemään sitä, että miten paljon työ minulle myös antaa, vaikka myös ottikin paljon. Koin itse olevani vahvasti vielä paljon saamapuolella.
Kun tilanne kääntyi omissa ajatuksissani uupumuksen puolelle, en kuitenkaan nähnyt muuta ratkaisua selvitä tilanteesta kuin yrittämällä aina vain enemmän ja toivomalla, että jossain kohtaa tilanne helpottuisi. Luovuttaminen ei vain mitenkään ollut monesta syystä mahdollinen vaihtoehto. Viimeinen vaihe oli, että itse jo olin täysin valmis irtautumaan töistä ja näin sen enää ainoana mahdollisuutena saada itseni kuntoon, mutta silloinkaan en vielä heti kyennyt tekemään irtiottoa.
Itsetunto laskee
Työuupuneella itsetunto usein laskee. On jatkuva tunne, että ei selviä tehtävistään. Epäilee omaa osaamistaan ja työn jälkeää ja esim. tarkastaa moneen moneen kertaan asioita ennen kuin uskaltaa päästää niitä käsistään eteenpäin. Joskin tosiasia on, että virheiden määrä tosiaan lisääntyykin, kun ihminen uupuu, mutta uupunut epäilee ja pelkää virheitä myös turhaan. Työuupumuksessa itsetunnon laskiessa tulkitsee hyvin herkästi muiden sanomiset arvosteluna itseään tai omaa tekemistään kohtaa, vaikka siitä ei lainkaan olisi kyse. Syyllisyyden tunne tulee hyvin tutuksi.
Muisti alkaa pätkiä
Muistivaikeudet ovat varsin tavallinen seuraus siitä, että työn psyykkinen rasittavuus on käynyt ylivoimaiseksi tekijälleen. Työikäisten potilaiden määrä on olennaisesti kasvanut muistiklinikoilla ja kahdessa kolmasosassa muistiklinikalle tulon taustalla on uupumus, masennus, uniongelma tai näiden yhdistelmä.
Työikäisten kokema muistin heikkeneminen liittyy usein keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeuteen tai sitten työmuistin ylikuormittumiseen. Työikäisen muistiongelmille on ominaista, että ne keskittyvät työpaikoille ja työtahti hidastuu. Muuten ne eivät vaikuta arjen sujumiseen, kuten tapahtuu muistisairauksien kohdalla.
Ihmisen muisti voidaan jakaa kolmeen osaa: aisti-, työ- ja säilömuistiin. Aistimuisti poimii ympäristöstä ärsykkeitä työmuistin käsiteltäväksi. Työmuistissa säilytetään kulloinkin työstettävänä olevia asioita. Kun tieto on käsitelty, se talletetaan pitkäkestoiseen säilömuistiin. Näistä muistin eri osa-alueista erityisesti työmuisti on herkkä häiriöille, joita työympäristössämme riittää ja se ei kykene selviytymään, jos tehtäviä on yhtä aikaa paljon. Lisäksi vielä ympärillä on muita häiriötekijöitä kuten avokonttorin häly, sähköpostiin ja puhelimeen tasaiseen tahtiin tipahtelevat viestit, työkaverin esittämä kysymys tai vaikkapa vain lyhyt kommentti, johonkin asiaan. Myöskään työn määrään ei työntekijä aina pysty itse vaikuttamaan. Työ on monella hyvin aikaintensitiivistä ja tauko- ja lepohetkiä on vaikea itselleen ottaa.