MITEN TYÖUUPUMUS IHMISTÄ MUUTTAA?

Aloitekyky heikkenee monella voimakkaasti työuupumuksen myötä. To do -listalle kerääntyy työtehtäviä, joihin ei jotenkin vain kykene tarttumaan. Ei, vaikka ne painaisivat aina vain enemmän niskassa ja ahdistaisivat kuinka.

Kun ei enää pysty tarttumaan asioihin samalla tavalla kuin aiemmin, niin normaali työaika ei enää vähitellen riitä työtehtävistä selviytymiseen.  Tai töitä on vain yksinkertaisesti niin paljon ja niiden priorisoiminen syystä tai toisesta on käytännössä mahdotonta. Työpäivät alkavat venyä ja palauttavan vapaa-ajan määrä samaa tahtia vaarallisesti vähenee. Väsymisen kierre on valmis.

Jos hommiin olisikin kyky vielä tarttua, niin niihin keskittyminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Uupuessa oppimiskyky heikkenee ja asioiden mieleenpainaminen vaikeutuu.  Ajatukset harhailevat ja hajamielisyys on melkeinpä jatkuvaa. Uupunut ryntäilee asiasta ja paikasta toiseen. Ja kun on vaikea saada asioita valmiiksi, niin huonon mielen kierre on tunnollisella ihmisellä valmis.

Tekemisen ilo häviää ja positiivisille asioille sokeutuu

Väsyneenä työnilo katoaa ja on vaikeampi nähdä asioiden positiivisia puolia. Optimisti muuttuu pessimistiksi ja negatiivisista asioista kasvaa entistä negatiivisempia. Asenne työtä kohtaa muuttuu voi muuttuu myös kyyniseksi ja ihminen alkaa epäilemään kaikkea. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta. Mielihyvän tunteen kokeminen myös muilla elämän osa-alueilla kuin työssä alkaa vähenemään. Tunteet monella tapaa latistuvat. Sen sijaan itku on uupuneena normaalia herkemmässä.

Väsyneenä tuntuu, että ajatus ei enää lennä, on vaikea keksiä uutta, olla luova. Aivot kuormittuvat jo tavallisesta rutiininomaisesta työskentelystä, eikä näin muuhun enää riitä kapasiteettia. Ajatukset kapenevat, eikä osaa nähdä asioita isossa kuvassa, vaan juuttuu helposti pikkuasioihin. Ongelmanratkaisukyky heikkenee. Vastaantulevia ongelmia ei kykene enää samalla tavalla ratkomaan kuin hyvävointisena ja mieli huononeen edelleen epäonnistumisten myötä.

Työuupumus saattaa näkyä ensin kotona. Stressaantuneena ihminen keskittyy haasteeseen ja sulkee kaiken muun ajatuksistaan. Töitä paiskitaan velvollisuudentuntoisina aina vain tiukemmin, mutta vapaa-ajalle ei enää riitä voimia. Lapsikin kiukuttelee enemmän kotona ja vanhemmilleen kuin muille ja tämä siksi, että kiukuttelu ja negatiiviset purkaukset tehdään helpommin siellä missä tuntuu turvalliselta ja voi ja uskaltaa paremmin olla oma paljas itsensä. Sama on aikuisella ja uupumustilanteessa mielialan vaihtelut näkyvät usein ensin kotona.

Työuupuneella itsetunto usein laskee. On jatkuva tunne, että ei selviä tehtävistään. Epäilee omaa osaamistaan ja työn jälkeää ja esim. tarkastaa moneen moneen kertaan asioita ennen kuin uskaltaa päästää niitä käsistään eteenpäin. Joskin tosiasia on, että virheiden määrä tosiaan lisääntyykin, kun ihminen uupuu, mutta uupunut epäilee ja pelkää virheitä myös turhaan. Työuupumuksessa itsetunnon laskiessa tulkitsee hyvin herkästi muiden sanomiset arvosteluna itseään tai omaa tekemistään kohtaa, vaikka siitä ei lainkaan olisi kyse. Syyllisyyden tunne tulee hyvin tutuksi.

Muisti alkaa pätkiä

Muistivaikeudet ovat varsin tavallinen seuraus siitä, että työn psyykkinen rasittavuus on käynyt ylivoimaiseksi tekijälleen. Työikäisten potilaiden määrä on olennaisesti kasvanut muistiklinikoilla ja kahdessa kolmasosassa muistiklinikalle tulon taustalla on uupumus, masennus, uniongelma tai näiden yhdistelmä.

Työikäisten kokema muistin heikkeneminen liittyy usein keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeuteen tai sitten työmuistin ylikuormittumiseen.  Työikäisen muistiongelmille on ominaista, että ne keskittyvät työpaikoille ja työtahti hidastuu. Muuten ne eivät vaikuta arjen sujumiseen, kuten tapahtuu muistisairauksien kohdalla.

Työuupumus aiheuttaa myös monenlaisia fyysisiä oireita. Lue niistä lisää täältä.